Alaselkäkipu, selkäkipu, pakara-alueen kipu, särky, kipu, vaiva, kuluma, iskiaskipu, iskiasvaiva, välilevyn pullistuma, epäspesifi selkäkipu, vanheneminen, kankeus, jäykkyys, rasitusvamma, ylirasitus, alipalautuminen, OMT Fysioterapia, Helsinki
Alaselän kivulla tarkoitetaan kipua tai epämukavuuden tunnetta, joka tuntuu kylkiluiden alareunan ja pakaran yläosan välillä. Se voi olla voimakkuudeltaan kaikkea lievästä kivusta aina täysin lamauttavaan kipuun, joka voi tuntua ainoastaan paikallisena tai säteillä vatsan puolelle tai alaraajoihin. Se voi olla kestoltaan akuuttia, subakuuttia tai kroonista vaikuttaen liikkumiseen, elämänlaatuun ja henkiseen hyvinvointiin.
Alaselkäkipu on maailmanlaajuinen kansanterveysongelma, joka vaikuttaa merkittävästi työn tuottavuuteen aiheuttaen suurta rasitusta niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Se on viidenneksi yleisin syy hakeutua lääkärin vastaanotolle ja lähes jokainen kärsii alaselkäkivusta vähintään kerran elämänsä aikana. Usein alaselkäkipu on uusiutuva vaiva, joten sen ymmärtäminen ja asianmukainen hoito on tärkeää.
Kivun taustalla voi olla jokin rakenteellinen muutos tai vaurio, minkä johdosta selkä oireilee, mutta useimmiten kipu on niin kutsuttua epäspesifistä selkäkipua, jonka taustalla ei nähdä riittävästi rakenteellisia muutoksia selittämään kivun syntyperää. Alaselkäkivun tyypistä riippumatta, on konservatiivinen hoito usein ensisijainen vaihtoehto vaivan kuntouttamisessa.
Tässä tekstissä pääpaino on epäspesifisessä alaselkäkivussa ja tämän taustoissa. Lisäksi tutustumme muutamaan rakenteelliseen syyhyn. Alaselkäkivun luokitteluun käytän tässä tekstissä professori Peter O'Sullivanin mallia. Peter O'Sullivan on tehnyt pitkän uran niin tutkijana kuin kliinikkona tuki- ja liikuntaelin sairauksien ja erityisesti kivun hoidossa.
Epidemiologia ja etiologia
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus ja johtava syy työkyvyn ja elämänlaadun heikkenemiseen. Alaselkäkipu voi ilmetä missä iässä tahansa, myös lapsilla ja nuorilla, mutta useimmin alaselkäkipua tavataan 30-60 vuotiailla. Naisilla alaselkäkipu on hieman tavallisempaa kuin miehillä, mutta useimmat meistä kokevat vähintään yhden alaselkäkipujakson elämänsä aikana sukupuolesta riippumatta.
Fyysisesti kuormittava työ, toistuvat selkää rasittavat liikkeitä tai pitkään istuminen näyttäisi lisäävään alaselkäkivun esiintyvyyttä. Lisäksi vähäinen liikunta, tupakointi tai ylipaino voivat heikentää ennustetta entisestään.
Toistuvat alaselkäkipu jaksot yleistyvät ikääntymisen myötä ja noin 5-10% alaselkäkivuista muuttuvat kroonisiksi. Krooninen, yli kolme kuukautta kestävä, alaselkäkipu lisää työkyvyttömyyden riskiä ja heikentää elämänlaatua merkittävästi. Aikaisella ja oikein mitoitetulla reagoinnilla voidaan vähentää selkäkivun aiheuttamia yksilö- ja yhteiskuntatason haittavaikutuksia. Kroonistuvan alaselkäkivun taustalla nähdään usein psykososiaalisia tekijöitä, joka heikentää parantumisen ennustetta.
Suurin osa alaselän kivuista (90-95%) on nk. epäspesifiä alaselkäkipua, eli sillä ei ole rakenteellista syytä tai löydettävissä olevaa patologiaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei alaselkäkivulle olisi mitään selitystä tai että tämä olisi jotenkin mystistä. Näin kuitenkin joskus ajatellaan, jolloin nämä uskomukset itsessään voivat lisätä selkäkivun aiheuttamaa tuskaa. Alla kuvattuna Peter O'Sullivanin tutkimuksiin perustuva kaavake alaselkäkivun syistä ja esiintyvyydestä.
Alaselkäkivun luokittelu Peter O'Sullivanin mukaan.
Oireet
Alaselkäkipu voi ilmetä tylppänä, jomottavana tunteena tai terävänä, pistelevänä tai säteilevänä kipuna. Alaselkäkipuun liittyy usein myös joko jäykkyyden tai väsymyksen tunnetta alaselässä tai lantion alueella. Kipu voi säteillä pakaroihin, alavatsan alueelle tai jalkoihin ja siihen voi liittyä puutuneisuutta, pistelyä tai voimantuoton heikentymistä.
Kipu voi voimakkuudeltaan vaihdella lievästä epämukavuudesta täysin lamauttavaan kipuun. Kivun voimakkuus ei kuitenkaan kerro taustalla vallitsevan kudosvaurion tasosta mitään. Välillä hankalimmat kivut ovat seurausta hyvinkin pienestä häiriöstä ja toisaalta pitkälle edenneet patologiset muutokset tai vauriot voivat olla jopa kivuttomia.
Alaselkäkivun oireet vaihtelevat suuresti:
Epämukavuus tai kipu, joka lisääntyy tietyissä liikkeissä tai asennoissa.
Kireyden tai väsymyksen tunne alaselässä, joka voi estää päivittäisten toimintojen suorittamista.
Puutuminen tai pistely, joka säteilee jalkoihin voi viitata mahdolliseen hermovaurioon.
Vaikeudet seistä, kävellä tai istua pitkään ovat myös melko tavallisia.
Epäspesifi alaselkäkipu
Epäspesifi alaselkäkipu tarkoittaa kipua, jonka taustalla ei ole rakenteellista syytä. Tällöin taustalla ei välttämättä ole mitään suurempaa rasitusta tai loukkaantumista, vaan kivut ovat alkaneet kuin itsestään. Jos selkää tällöin kuvataan, niin näistä ei löydy mitään kipua selittävää syytä. Tämä voi tuntua oudolta ja ajatellaan ehkä, että tämä tarkoittaa sitä, että selkä on kipeytynyt itsestään. Tämä voi helposti johtaa ajatuksiin siitä, että selkää on vaikeaa tai mahdotonta hoitaa. Epäspesifi alaselkäkipu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että selkä olisi kipeä ihan kuin itsestään, vaan sitä että tämän taustalla vallitsee jokin muu kuin rakenteellinen syy.
Epäspesifi alaselkäkipu voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään; ei mekaaniseen selkäkipuun ja mekaaniseen selkäkipuun, josta mekaaninen selkäkipu on huomattavasti ei mekaanista selkäkipua tavallisempaa.
Mekaaninen selkäkipu voidaan vielä jakaa liikehäiriöiden tai liikekontrollin häiriöiden aiheuttamaan selkäkipuun. Molemmissa tapauksissa selkään kohdistuu suurentunut kuormitus, jonka seurauksena tämä kipeytyy. Taustalla voi esimerkiksi olla heikentynyt hallinta keskivartalon alueella, jonka seurauksena selkä liikkuu holtittomasti kuluttaen tämän rakenteita tai kyseessä voi olla voimantuoton heikkous lantiossa tai liikerajoitus lonkissa, jonka seurauksena kuormitus siirtyy alaselän rakenteille. Tämän jatkuessa pitempään, voi selän palautuminen häiriintyä ja tämä ylirasittuu.
Ei mekaanisessa selkäkivussa psykososiaaliset tekijät, kuten stressi, uupumus, masennus, unettomuus tai tapa miten kivusta ajatellaan voivat aiheuttaa tai pahentaa kipua. Myös elämäntavoilla näyttäisi olevan merkitystä ei mekaanisen alaselkäkivun synnyssä. Liikunnan puute, suurentunut alkoholin käyttö, tupakointi tai huonot ruokailutottumukset voivat aiheuttaa, lisätä tai pitkittää selkäkipua.
Asiaankuulumattomat asenteet, haitalliset uskomukset kipuun liittyen, poikkeava kipukäyttäytyminen, taloudelliset tekijät, työhön liittyvät tekijät, tunneperäiset tekijät tai perheeseen liittyvät tekijät ovat kaikki esimerkkejä mahdollisista psykososiaalisista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa henkilön kipukokemukseen.
On tärkeää tunnistaa taustalla vallitseva mekanismi ja hyödyntää tätä hoitosuunnitelmaa laatiessa. Kaikkea alaselkäkipua ei voi hoitaa samoja keinoja käyttäen, joten kokonaisvaltainen arviointi sisältäen sekä mekaaniset että ei-mekaaniset tekijät on edellytys tehokkaan hoito-kokonaisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Spesifii alaselkäkipu
Spesifisestä alaselkäkivusta on kyse silloin, kun kipua aiheuttava rakenne on tiedossa. Taustalla voi olla joko ikään liittyvä rakenteellinen muutos tai trauman jälkitila. Kaikista alaselkäkivuista vain 5-10% ovat nk. spesifiä alaselkäkipua. Alla muutama esimerkki spesifisestä alaselkäkivusta.
Selkäydinkanavan ahtauma
Selkäydinkanavan ahtauma, eli spinaalistenoosi, on seurausta iän myötä kehittyviin selkärangan rappeumamuutoksiin, jonka seurauksena hermo- ja verisuonirakenteille käytettävissä oleva tila pienenee ja rakenteet ahtautuvat. Oireet vaihtelevat kivun ja puutuneisuuden tunteesta alaselän, pakaroiden, reisien tai jalkojen alueella, katkonaisesta kävelystä tai lihasheikkouksista selässä ja alaraajoissa. Selkäydinkanavan ahtauma johtuu usein ikääntymiseen liittyvistä muutoksista selkärangassa, kuten nivelrikosta ja rappeutuvista välilevyistä. Jos haluat lukea lisää selkäydinkanavan ahtaumasta, niin voit tehdä sen täältä.
Välilevyn pullistuma
Välilevyn pullistumassa, eli välilevytyrässä tai prolapsissa, välilevyn sisempi geelimäinen massa painautuu kohti välilevyn ulkoseinämää pullistaen tätä ulospäin. Tämä aiheuttaa lisääntynyttä painetta ja pinneärsytystä hermojuuriaukoista ulos tuleviin hermojuuriin, jonka seurauksena nämä ärtyvät ja oireilevat. Välilevyn pullistuman aiheuttama kipu tuntuu tyypillisesti hankalammalta alaraajassa kuin selässä, mutta myös selkäkivut ovat mahdollisia. Lue lisää välilevyn pullistumasta täältä.
Spondylolyysi
Spondyloosi on tila, jossa selkänikaman takakaaressa nähdään luustollisia muutoksia, jotka viittaavat suurentuneeseen rasitukseen. Muutokset voivat vaihdella turvotuksesta aina murtumaan asti. Spondylolyysin tyypillisiä oireita ovat selässä tuntuva kipu ja jäykkyys, joka pahenee selkää rasittamalla. Spondylolyysiä tavataan niin aikuisilla kuin lapsilla, mutta syyt näiden taustalla eroavat hieman ikäryhmästä ja taustasta riippuen. Lasten ja nuorten selkäkipuun tulee aina asennoitua vakavasti ja selvittää mahdollisen kivun taustalla olevat syyt. Jos haluat lukea lisää lasten ja nuorten selkäkivusta, niin voit tehdä sen täältä.
Spondylolisteesi
Spondylolisteesi, eli nikaman siirtymä, on nikamakaaren höltymästä seuraava vaihe, jossa nikamakaaren murtuma on mahdollistanut nikaman siirtymisen alempaan nikamaan nähden. Nikaman siirtymä voi olla myös ulkoisesti havaittavissa kohoumana selkärangassa. Oireet ja kliiniset löydökset ovat vastaavanlaiset kuin nikamakaaren höltymässä.
Modic-1 muutokset
Nikamissa esiintyvät Modic muutokset ja etenkin Modic-1 muutokset, voivat aiheuttaa paikallista selkäkipua. Modic-1 muutokset ovat välilevyn rappeumasta aiheutuvia tulehduksellisia muutoksia nikamissa. Nämä muutokset ovat nähtävissä MRI kuvissa lisääntyneenä nesteilynä nikamissa. Mitä useammassa nikamassa tai mitä suuremmat muutokset kuvissa on, sen todennäköisempää on, että nämä aiheuttavat kipua. Modic-1 muutosten hoito perustuu mahdollisimman hyvään tulehduksen hoitoon, joten tulehdusta laskeva lääkitys ja kivuliaan liikunnan välttäminen/vähentäminen luo perustan hoidolle.
Kasvaimet ja infektiot
Myös kasvaimet ja infektiot voivat aiheuttaa paikallista tai säteilevää selkäkipua. Selän intraduraalisen kasvaimen tyypillinen oire on alaraajoihin säteilevä selkäkipu, joka hankaloittaa pystyasennossa oloa ja kävelyä. Selkäytimen kasvaimet voivat olla joko hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia, joten näiden varhainen havaitseminen ja arviointi on tärkeää.
Selkärangan infektion oireena voi selkäkivun lisäksi olla kävelemättömyys tai ontuminen. Kuume kuuluu myös olennaisesti taudinkuvaan, mutta kuumeen puute ei poissulje infektion mahdollisuutta.
Arviointi ja diagnosointi
Tarkka arviointi ja diagnosointi ovat tärkeä osa spesifisen alaselkäkivun hoidossa. Kattava sairaushistoria ja kliininen tutkimus täydentävät kuvantamistutkimuksia, joiden avulla voidaan tunnistaa taustalla olevat syyt.
Milloin tulisi hakeutua hoitoon?
Alaselkäkivun voidaan ajatella olevan elämään kuuluva haitta, eikä tämän aina tarvitse sen kummempia toimenpiteitä parantuakseen. Alaselkäkipuun olisi hyvä suhtautua samalla asenteella kuin flunssaan, hetken aikaa voi ottaa hieman rauhallisemmin ja antaa tämän parantua, mutta jos kipu jatkuu, niin tulsi taustatekijät selvittää. Eli jos alaselän kipu jatkuu yli kaksi viikkoa muuttumatta yhtään paremmaksi tai jos siihen liittyy itseään huolestuttavia oireita, on tästä hyvä käydä keskustelemassa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Jos selkäkipuun sen sijaan liittyy voimakasta heikkoutta, virtsarakon tai suoliston toimintaan liittyviä muutoksia, tunnottomuutta peräaukon ja sukuelinten alueella tai lamauttavan voimakasta säteilykipua alaraajoissa, on lääkärin arvio tilanteesta tehtävä mahdollisimman nopeasti.
Äkillisesti alkaneen alaselkäkivun itsehoito
Äkillisesti alkanut alaselkäkipu voi olla pelottava kokemus, jos vastaavaa tuntemusta ei ole ennen kokenut. Ensimmäinen ajatus on monilla hakeutua heti tutkimuksiin ja hoitoihin, vaikka tälle on harvoin tarvetta. Suurin osa alaselän kivuista hoituu kotikonstein muutaman viikon sisällä. Seuraavilla vinkeillä voit tukea omaa toipumistasi:
Jatka tavanomaisia toimiasi: Älä anna lievän tai kohtalaisen kivun estää sinua jatkamasta päivittäisiä askareitasi. Kivun kanssa toimiminen on täysin turvallista, kunhan kipu ei nouse liian kovaksi. Jos ajatellaan kivun voimakkuutta 0-10 skaalalla, niin kaikki sellainen tekeminen, missä kipu ei nouse yli 5/10 ei todennäköisesti pahenna tai pitkitä selkäkipua mitenkään.
Vältä vuodelepoa: Pitkäaikainen vuodelepo ei yleensä ole hyödyllisintä toipumisen kannalta. Jos selkä väsyy ja kipeytyy askarrellessa tai liikkuessa, on täysin sallittua lepuuttaa selkää esimerkiksi makaamalla hetken. Pitkään paikallaan olo sen sijaan näyttäisi pitkittävän selkäkivun kestoa, joten tätä ei suositella.
Harrasta kevyttä liikuntaa: Kävely tai muu kevyt liikunta auttaa ylläpitämään liikkuvuutta, parantaa neste- ja verenkiertoa, vähentää jännitystiloja ja tukee toipumista. Vaikka kävely tai kevyt jumppa tuntuisi alkuun hankalalta, niin nämä usein nopeuttavat toipumista ja vähentää kivun aiheuttamaa tuskaa.
Kokeile lämpöä tai kylmää: Paikallisesti asetettava lämpöpakkaus auttaa lihaksia rentoutumaan ja voi edistää verenkiertoa alueella. Kylmä taas toimii vähentämään kipua. Voit kokeilla kumpi toimii sinun tapauksessasi paremmin.
Ota tarvittaessa kipua alentavaa lääkettä: Lievään tai kohtalaiseen selkäkipuun riittää yleensä ilman reseptiä saatava parasetamoli. Kohtalaiseen tai voimakkaaseen kipuun voi saada apua tulehduskipulääkkeistä. Voimakkaan kivun kohdalla saatetaan tarvita lääkärin määräämää muuta kipulääkettä.
On kuitenkin syytä huomioida, että lääkkeet voivat ärsyttää ruoansulatuskanavaa ja sisäelimiä sekä lisätä riskiä maha- tai pohjukaissuolihaavan kehittymiseen. Erityisesti iäkkäillä henkilöillä on suurempi riski mahahaavalle, joten lääkitystä tulisi käyttää harkitusti.
Kuntouta itseäsi: Kun akuutti kipu on helpottunut, voit aloittaa kuntouttamisen ja tehdä töitä sen eteen, että selkäkipu ei uusi. Aloita kuntoutus ja keskity kivun uusiutumisen ehkäisyyn. Terapeuttisella harjoittelulla voidaan tehokkaasti ehkäistä alaselkäkivun uusiutumista kipujakson jälkeen. Harjoittelua ohjaa fysioterapeutti, joka räätälöi ohjelman tarpeidesi mukaan.
Fysioterapia
Fysioterapian sisältö vaihtelee oireiden, kipu-alueen ja mahdollisten kliinisesti havaittavien löydösten perusteella. Fysioterapia aloitetaan aina mahdollisimman tarkalla tutkimuksella, jolla pyritään selvittämään mitkä tekijät ovat vaikuttaneet selkäkivun syntyyn. Näiden avulla voidaan laatia suunnitelma, jolla ei pelkästään hoideta nykyistä selkäkipua, vaan myös pienennetään uusiutumisriskiä.
Fysioterapia suunnitellaan aina yksilöllisesti, mutta nämä sisältävät usein jonkinlaisen yhdistelmän seuraavista menetelmistä:
Nousujohteisella harjoittelulla sekä kuormituksen modifioinnilla pyritään:
Hallita selkään kohdistuvaa kokonaiskuormitusta
Vähentää ärtyneiden kudosten kompressio- ja venytyskuormitusta
Parantaa kehonhallintaa
Lisätä neste- ja verenkiertoa
Lievittää kipua
Parantaa mahdollisesti ärtyneen hermon liukuma-ominaisuuksia
Parantaa ja tasata liikkuvuuksia
Vahvistaa lihaksia
Manuaalisella terapialla pyritään:
Lievittää kipua sekä aktivoimaan laskevia kipuratoja
Vähentää ärtyneeseen kudokseen kohdistuvaa hankaus- tai pinnekuormitusta
Vähentää lihasten jännittyneisyyttä
Parantaa lihasten ja nivelten suorituskykyä
Vähentää kortisolin eritystä kudoksissa
Parantaa verenkiertoa käsiteltävissä kudoksissa
Parantaa liikkuvuuksia
Vähentää kivun häiritsevyyttä
Lue lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta sekä käytetyistä hoitomenetelmistä täältä.
Psykofyysisellä fysioterapialla pyritään:
Muokkaamaan potilaan haitallisia ajatuksia ja uskomuksia kivusta ja tämän tuomasta tuskasta. Mindfulness- ja rentoutus tekniikoiden avulla voidaan myös aktivoida laskevia kipuratoja edistämällä mielentilaa, joka voi heikentää kipusignaalien välittymistä ylöspäin aivoille. Kivun ja sen mekanismien ymmärtäminen antaa lisäksi valmiudet olla aktiivinen osa kivunhoitoa ja kivun modulaatiota. Ymmärrys emotionaalisten ja psykologisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun auttaa asennoitumaan kivun muutoksiin ja vähentää kivun aiheuttamaa huolta.
Opastuksella ja neuvonnalla pyritään:
Antamaan riittävästi tietoa vaivan luonteesta, taustatekijöistä sekä ennusteesta, jotta kipu ei aiheuttaisi yhtä suurta pelkoa. Tieto vaivan paranemisprosessista ja hoitoennusteesta lisää motivaatiota omatoimiseen kuntoutukseen ja parantaa minäpystyvyyttä. Samalla käsitellään tekijöitä, jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti hoito-ennusteeseen ja aikatauluun, jolloin näihin voi tarvittaessa tehdä muutoksia. Tämä vähentää potilaan epätietoisuutta ja mahdollista huolta, jolloin myös kivun kanssa elämisestä tulee helpompaa.
Yhteenveto
Alaselkäkipu on yleinen vaiva, joka vaikuttaa lähes jokaiseen meistä vähintään kerran elämässä. Suurin osa alaselän kivuista epäspesifistä alaselkäkipua, jonka taustalla nähdään niin mekaanisia kuin ei-mekaanisia tekijöitä. Vaikka kipu on häiritsevää ja elämää rajoittavaa, on ennuste yleensä hyvä. Suurin osa paranee muutaman viikon sisällä ilman sen suurempia tutkimuksia tai hoitoa.
Lääkäriin on syytä hakeutua, jos kipu pitkittyy, on äärimmäisen kovaa tai jos siihen liittyy etenevän hermovaurion piirteitä. Äkillisesti alkanutta alaselkäkipua voi hyvin hoitaa kotikonstein muutaman viikon ajan ennen hoitoon hakeutumista, kunhan kipu pysyy lievänä tai kohtalaisena. Tällöin niin kutsuttu aktiivinen lepo on hoitokeinoista parhain. Kipulääkityksenä käytetään usein parasetamolin ja tulehduskipulääkkeen yhdistelmää.
Uusiutumisriskiä tai pidempään jatkunutta kipua voi tehokkaasti hoitaa fysioterapian avulla. Tällöin taustatekijöiden kartoitus ja yksilöllisesti räätälöity hoitosuunnitelma antaa parhaan mahdollisen tuloksen.
Comments