Kantapääkipu, kantapään kiputila, plantaarinen kantakipu, kantakalvon tulehdus, jalkapohjan kipu, Helsinki, OMT fysioterapia
Plantaarifaskiitti on seurausta plantaarifaskian, eli kantakalvon, kollageenirakenteen rappeutumisesta lähellä tämän lähtöaluetta kantapäässä.
Kantakalvolla on biomekaanisesti tärkeä rooli jalkaterän käytön aikana tämän tukiessa jalkaterän rakenteita, toimiessa iskunvaimentajana jalan kuormittuessa ja napakoittaessa jalkaa ponnistusvaiheen aikana.
Kantapään kipeytyessä puhutaan usein plantarifaskiitista tai kantakalvon tulehduksesta, vaikka nykytietämyksen mukaan näissä harvoin esiintyy tulehdustilaa. Sen sijaan kipeytymisen taustalla nähdään monesti degeneratiivisia eli niin kutsuttuja ikä- tai rappeumamuutoksia, joissa kudosten nestepitoisuus, kimmoisuus ja elastisuus vähenevät. Nämä selittävät osaltaan myös kantapään ja siihen kiinnittyvän kalvorakenteen kipeytymisen. Tämän takia olisi korrektimpaa puhua plantaarifaskiopatiasta tai kantapään kiputilasta, mutta tässä jutussa tulen joka tapauksessa kutsumaan vaivaa plantaarifaskiittina tämän yleisyyden johdosta.
Kiputilalle on ominaista, että kantapään sisä- ja alapuoli kipeytyvät kuormittaessa. Tähän liittyy monesti myös jalkapohjan kipeytymistä ja on tavallista, että kiputila pahenee liikkeelle lähtiessä. Aamun ensimmäiset askeleet ovat monille kaikista hankalimmat. Myös pidemmän tauon jälkeen liikkeelle lähtö voi tuntua hankalalta.
Epidemiologia
Plantaarifaskiitti on yleisin kantapääkivun syy aikuisväestössä ja ensimmäiset oireet ilmentyvät useimmin 40-60 vuoden ikäisenä. Juoksijoilla kiputila on hieman tavallisempi kuin muulla väestöllä. Kiputila jatkuu keskimäärin yli 6 kuukautta ja siitä kärsii jopa 10-15% väestöstä.
Noin 90 % tapauksista hoidetaan onnistuneesti konservatiivisella hoidolla, naisilla vaivaa esiintyy hieman useammin kuin miehillä.
Plantaarinfaskiitti on yleisin fysioterapiaklinikoilla hoidettava jalkasairaus, ja sen osuus kaikista jalkaterapiaklinikoilla käyvistä potilaista voi olla jopa 40 prosenttia.
Ominaispiirteet
Plantaarifaskiitissa tyypillisimmät oireet ovat kantapäässä tai jalkapohjan alla tuntuva kipu aamun ensimmäisten askelten yhteydessä tai pitkään kestäneen istumisen jälkeen.
Kantapään etu- ja sisäosan arkuus, rajoittunut nilkan koukistus tai kireän tuntuinen akillesjänne. Kävely saattaa olla ontuvaa tai voi olla helpompaa välttää kantaiskua, joten kävely muuttuu enemmän päkiävoittoiseksi.
Kipu on yleensä pahempi paljain jaloin kovilla pinnoilla ja portaita noustessa kuin pehmeäpohjaisilla tai muotoiduilla kengillä liikkuminen. Kipua edeltää usein poikkeava rasitus kuten esimerkiksi tyypillistä pidempi kävely tai juoksu.
Hoito
Plantaarifaskiitin ensisijainen hoitomuoto on konservatiivinen hoito. Alkuun voi olla hyötyä lepuuttaa jalkaa kipua aiheuttavasta liikunnasta, mutta täysin ei kannata jäädä makaamaan tämän pitkittäessä kiputilan kokonaiskestoa.
Kivun lievittämiseksi voidaan kokeilla kylmähoito tai kipu- ja tulehduskipulääkkeitä.
Jalkapohjan ja pohkeen syvähieronta yhdessä nilkan mobilisoivalla hoidolla voi olla kipua helpottava vaikutus.
Kenkiin asetettavien tukipohjallisten käyttö, öisin käytettävä yölasta tai erilaiset tukiteippaukset voivat osaltaan myös helpottaa olotilaa ja vähentää kipua jalkapohjassa ja kantapäässä.
Jalkapohjan ja pohjelihasten venyttelyllä voidaan myös hieman vaikuttaa kiputilan voimakkuuteen, mutta nykytietämyksen mukaan riittävän pitkäkestoinen ja kovatehoinen voimaharjoittelu näyttäisi parhaiten vähentävän oireiden kestoa ja kivun voimakkuutta. Oikeanlaisella voimaharjoittelulla voidaan vahvistaa myös jänne- ja kalvorakenteita, jolloin nämä kestävät paremmin niihin kohdistuvaa rasitusta kipeytymättä.
Toissijainen hoitolinja
Jos konservatiivisella hoitolinjalla ei saavuteta toivottua tulosta 3-6 kuukauden sisällä voidaan harkita toissijaisia hoitokeinoja, joita ovat esimerkiksi seuraavat:
· Kortikosteroidi-injektiot
· Verihiutaleplasmahoito (PRP)
· ESWT-paineaaltohoito
· Neulaushoidot
· Matalan tason laserhoito (LLLT).
· Plantaarifaskiotomia
· Leikkaus
Leikkaushoitoa voidaan harkita, jos muut vähemmän invasiiviset hoidot ovat epäonnistuneet tai jos kiputila on hankala ja pitkittyy.
Fysioterapia
Taustatekijöiden tarkka selvittely ja näiden perusteella laadittu nousujohteinen harjoitusohjelma on ensisijaisen tärkeää parantaakseen toimintakykyä ja vähentämään koettua haittaa.
Terapeuttisessa harjoittelussa on monesti keskityttävä jalkaterän pronaation vähentämiseen ja painon jakautumisen parantamiseen jalan ollessa kuormituksessa.
Samoin kuin tendinopatian (jännekiputilan) hoidossa, suurikuormitteinen voimaharjoittelu näyttäisi olevan tehokasta plantaarifaskiitin hoidossa. Suurta kuormitusta vasten tehty voimaharjoittelu auttaa vähentämään kipua ja parantamaan toimintakykyä.
Manuaalisella terapialla saadaan usein helpotettua liikkuvuutta ja näin myös vähennettyä jalkapohjan ja kantapään alueella esiintyviä kuormitushuippuja.
Teippausten tai tukipohjallisten käytöllä voidaan antaa kantakalvolle aikaa rauhoittua näiden vähentäessä kantakalvoon kohdistuvaa kuormitusta. Kenkäneuvonta on myös osa hoitoa. Kivun ollessa pahimmillaan olisi hyvä suosia tukevia, vaimennettuja tai pehmeäpohjaisia kenkiä, joissa kantapää on hieman korkeammalla kuin päkiä tämän vähentäessä kantakalvoon kohdistuvaa venytys- ja iskurasitusta kävelyn ja muun liikunnan aikana.
Näiden lisäksi on tärkeä käydä taudinkuvaa ja oireiden kestoa läpi yhdessä potilaan kanssa tämän vähentäessä epätietoisuutta ja huolta. Myös kipua vähentävien toimien ja harjoittelun merkitystä on tärkeä käydä yhdessä läpi ja tehdä suunnitelma, joka on toteutettavissa.
Alla vielä lueteltuna muutama fysioterapian hoitokeino ja näiden päätavoitteet plantaarifaskiitin hoidossa.
Nousujohteisella harjoittelulla sekä kuormituksen modifioinnilla pyritään:
Hallita kokonaiskuormitusta
Vähentää ärtyneiden kudosten kompressio- ja venytyskuormitusta
Vahvistaa lihas- ja jännerakenteiden kuormituskestävyyttä
Lievittää kipua
Manuaalisella terapialla pyritään:
Lievittää kipua sekä aktivoida laskevia kipuratoja
Vähentää lihasten jännittyneisyyttä
Parantaa lihasten ja nivelten suorituskykyä
Vähentää kortisolin eritystä kudoksissa
Lisätä tai parantaa verenkiertoa käsiteltävissä kudoksissa
Parantaa liikkuvuuksia
Vähentää kivun häiritsevyyttä
Lue lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta sekä käytetyistä hoitomenetelmistä täältä.
Ohjauksella ja neuvonnalla pyritään:
Antamaaan riittävästi informaatiota vaivan luonteesta, tämän taustatekijöistä sekä kuntoutuksesta, jonka myötä helpotetaan potilaan huolta sekä parannetaan tämän minäpystyvyyttä. Lisäksi tieto vaivan paranemisprosessista ja hoitoennusteesta lisää usein motivaatiota omatoimiseen kuntoutukseen. Samalla voidaan käsitellä tekijöitä, jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti hoito-ennusteeseen ja aikatauluun. Tämä vähentää potilaan epätietoisuutta ja mahdollista huolta, jolloin kivun kanssa elämisestä tulee usein myös helpompaa.
Itsehoito
Lepo: Vältä kovatehoisia aktiviteetteja ja lepuuttele jalkojasi.
Kylmä: Käytä kylmää 15-20 minuutin ajan kolme tai neljä kertaa päivässä.
Venyttely: Tee helliä venytyksiä pohjelihaksille ja kantakalvolle. Venyttely voi auttaa
Vahvistaminen: Tee harjoituksia pohjelihaksen ja jalkapohjan vahvistamiseksi, nämä edistävät paranemista ja verenkiertoa.
Jalkineet: Käytä kenkiä, jotka tarjoavat hyvän kaarevan tuen ja pehmustuksen. Vältä litteitä kenkiä ja korkeita korkokenkiä.
Tukipohjalliset: Harkitse kengän sisäpohjallisten tai mukautettujen tukipohjallisten käyttöä, jotka tarjoavat lisätukea jalkasi kaariin.
Hieronta: Käytä tennis- tai jäädytettyä vesipulloa hieromaan jalkaasi. Tämä voi auttaa vähentämään kipua ja tulehdusta.
Kipulääke: Kipulääkkeet, kuten ibuprofeeni tai paracetamoli, voivat auttaa vähentämään kipua ja tulehdusta.
Muista, että jos kipusi jatkuu tai pahenee, on tärkeää konsultoida terveydenhuollon ammattilaista lisätutkimusta ja hoitoa varten. Yksilöllisen ohjelman saamiseksi suosittelen vaivasta kärsivää olemaan yhteydessä alaraajoihin erikoistuneeseen fysioterapeuttiin.
Yhteenveto
Kyseessä on tavallinen vaiva, joka paranee ajan kanssa, mutta voi jatkua hyvinkin pitkään ilman oikeanlaisia toimenpiteitä. Tämän takia olisi tärkeää hakeutua viipymättä vaivaan perehtyneen fysioterapeutin puheille saamaan neuvoja oman tilanteen parantamiseksi.
Konservatiivinen hoito on ensisijainen hoitolinja ja tämä koostuu manuaalisen terapian, erilaisten tukien ja omatoimisen harjoittelun yhdistelmästä. Kipua voi hoitaa levon, kylmän ja tulehduskipulääkkeiden yhdistelmällä.
Kivun kroonistuessa voi olla tarpeen hoitaa vaivaa muutoin kuin konservatiivisesti, mutta suurin osa paranee ilman invasiivisia toimenpiteitä.
Kortikosteroidi-injektioista voi olla hyötyä lyhyellä aikavälillä (alle neljä viikkoa), mutta ne ovat tehottomia pitkällä aikavälillä.
Comments