Kipu, kivun säätely, kipumekanismit, nousevat ja laskevat kipuradat, kivun aistiminen, nosiseptinen kipu, neuropaattinen kipu, nosiplastinen kipu, kivun lievitys, kivun säätely, OMT fysioterapia, Helsinki
Kivun ja kipukokemuksen taustalla on monimutkainen sähköisten ja kemiallisten tapahtumien sarja, johon voimme osaltamme vaikuttaa niin omalla tekemisellä kuin tavalla millä ajattelemme kivusta. Ymmärtääksemme, kuinka tunnemme kipua, on tärkeää tutkia nousevia ja laskevia kipuratoja, joiden välityksellä kipuviesti välittyy, voimistuu tai heikkenee. Nämä radat eivät ainoastaan määrittele, miten havaitsemme kipua, vaan tarjoavat myös mahdollisuuden hallita kipua ja tämän aiheuttamaa tuskaa.
Nousevat Kipuradat
Kivun ensisijainen tehtävä on varoittaa elimistöä tapahtuvasta kudosvauriosta tai ilmoittaa jo tapahtuneesta vauriosta. Kipuviesti syntyy, kun kipuun erikoistuneet hermopäätteet, nosiseptorit, havaitsevat haitallisen ärsykkeen. Ärsyke voi esimerkiksi olla kovaa painetta, lämpötilan liian suuri muutos tai jokin kemiallinen ärsyke. Tämä ärsyke aktivoi nosiseptorit lähettämään sähköisiä signaaleja ääreishermoja pitkin kohti selkäydintä. Selkäytimessä viestiä tuovat hermot synaptoivat (eli liittyvät) selkäytimen takasarvessa sijaitsevien toisen asteen hermojen kanssa. Tämän jälkeen kipusignaalit kulkevat nousevia, pääasiassa spinotalamista, rataa pitkin ylöspäin kohti aivoja.
Aivoihin saavuttuaan viesti jatkaa matkaansa talamuksen kautta eteenpäin somatosensoriselle aivokuorelle. Aivokuoren alueella aivot osaavat tulkita kivun sijainnin, voimakkuuden ja kivun luonteen samalla muuttaen nämä tietoiseksi kokemukseksi. Prosessi ei ole yksiselitteinen, vaan tapahtumaketjuun vaikuttaa niin emotionaaliset kuin kognitiiviset tulkinnat kivusta ja tämän luonteesta. Nämä voivat merkittävästi vaikuttaa siihen, minkälaista kipua koetaan.
Nousevien kipuratojen viestin kulkuun vaikuttavat monenlaiset eri tekijät, jonka takia meillä kaikilla on hieman erilainen tapa tuntea ja kokea kipua.
Laskevat Kipuradat
Vaikka nousevat radat ovat keskeisiä kipusignaalien välittämisessä ylöspäin aivoille, ovat laskevat kipuradat olennaisia kipukokemuksen säätelyssä ja modulaatiossa. Laskevat kipuradat saavat alkunsa useilta eri aivo-alueilta ja niiden ensisijainen tehtävä on estää tai vaimentaa kipusignaaleja ennen kuin nämä saavuttavat aivojen korkeammat käsittelykeskukset.
Kun laskevat kipuradat aktivoituvat, niin ne vapauttavat välittäjäaineita, kuten serotoniinia, noradrenaliinia ja endogeenisiä opioideja, jotka voivat muuttaa toisen asteen hermojen toimintaa selkäytimessä. Tämän muutoksen myötä kipusignaalien eteneminen nousevia kipuratoja pitkin voi vähentyä tai jopa estyä, jonka seurauksena koettu kipu vähenee tai lakkaa. Laskevien kipuratojen tehokkuus voi vaihdella monien tekijöiden, kuten tunteellisen tilan, aikaisempien kipukokemuksien tai psykologisen kontekstin mukaan.
Nousevien ja laskevien kipuratojen toiminta on samankaltaista riippumatta kivun tyypistä, mutta niiden mekanismit voivat vaihdella kipumekanismin mukaan. Alla lyhyt kuvaus kipumekanismien vaikutuksesta nousevien ja laskevien kipuratojen toimintaan. Jos haluat lukea lisää kipumekanismeista, niin voit tutustua aiheeseen tästä.
Nosiseptiivinen kipu
Nosiseptiivinen kipu syntyy kun kipua aistivat hermopäätteet aktivoituvat todellisen tai uhkaavan kudosvaurion seurauksena. Nosispetiivista kipua koetaan esimerkiksi nyrjähdysten, ruhjeiden, tulehduksen tai muun loukkaantumisen seurauksena.
Nousevat kipuradat: toimivat melko suoraviivaisesti välittäen kipuviestin ääreishermostosta selkäytimen kautta kohti aivoja. Kipuviesti syntyy ääreishermoston hermopäätteiden aktivoinnista, jotka vievät viestin eteenpäin ja synaptoivat selkäytimen takasarvessa, josta viesti välitetään eteenpäin kohti aivoja spinotalamisia rataa pitkin. Viesti päätyy lopulta talamuksen kautta somatosensoriselle aivokuorelle, jonka myötä viesti muuttuu tietoiseksi kokemukseksi.
Laskevat kipuradat: Aivot voivat moduloida nosiseptiivisen kivun signaaleja laskevien kipuratojen kautta. Kun aivot havaitsevat kipua, voivat ne hallita tätä vapauttamalla välittäjäaineita, kuten opiodeja, serotoniinia tai noradrenaliinia, estämään kipuviestin välittymistä ylöspäin.
Neuropaattinen kipu
Neuropaattinen kipu syntyy hermossa sijaitsevan vaurion tai toimintahäiriön seurauksena. Neuropaattisessa kivussa nosiseptiiviset hermopäätteet voivat herkistyä tai osoittaa ektooppista aktiivisuutta, minkä seurauksena kipuviesti ja kipukokemus voivat voimistua ilman kudoksille haitallista ärsykettä.
Nousevat kipuradat: Neuropaattisessa kivussa nousevat kipuradat voivat muuttua, mikä voi johtaa lisääntyneeseen herkkyyteen ja epätyypilliseen kivun käsittelyyn niin ääreishermostossa kuin keskushermostossa.
Laskevat kipuradat: Laskevien kipuratojen tehokkuus voi heikentyä neuropaattisessa kivussa kivun käsittelyyn liittyvien muutosten vuoksi. Hoitotoimet, jotka aktivoivat laskevia kipuratoja ja helpottavat kipua nosiseptiivisessa kivussa eivät yleensä toimi yhtä tehokkaasti neuroppaattisessa kivussa. Tämän tyyppinen kipu ei näyttäisi olevan yhtä reagointikykyistä laskevien kipuratojen aktivoitumiselle.
3. Nosiplastinen kipu
Nosiplastinen tai sentraalinen kipu on kipua, joka tuntuu ja välittyy, vaikka ei ole selvää näyttöä todellisesta tai uhkaavasta kudos- tai somatosensorisen järjestelmän vauriosta. Kroonisessa kivussa on usein kyse nosiplastisesta kivusta tai ainakin osa kivusta selittyy nosiplastisen mekanismin välityksellä. Nosiplastisessa kivussa nähdään usein keskushermosto tason muutoksia kipuviestin käsittelyssä, jonka seurauksena koettu kipu on tyypillisesti epämääräistä ja laaja-alaista.
Nousevat kipuradat: Nousevat kipuradat voivat edelleen välittää nosiseptiivisia signaaleja, mutta näitä signaaleja tulkitaan nyt eri tavalla. Ärsyke mikä aikaisemmin ei olisi aiheuttanut kipureaktiota, voi nyt tuntua kivuliaalta. Tätä niin kutsuttua herkistymää voi esiintyä ääreishermoston, selkäytimen tai aivojen tasolla.
Laskevat kipuradat: Nosiplastisessa kivussa laskevat kipuradat voivat olla häiriötilassa, jonka seurauksena nämä eivät pysty estämään tai rauhoittamaan tulevaa kipuviestiä. Psykologiset tekijät, kuten stressi, ahdistus tai aikaisemmat pitkittyneet kivut voivat entisestään heikentää laskevien kipuratojen toimintaa.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka nousevien ja laskevien kipuratojen perusmekanismit ovat johdonmukaisia kipumekanismista riippumatta, niin näiden toiminta voi hieman vaihdella kivun alkuperän mukaan:
Nosiseptiivinen kipu liittyy tyypillisesti suoraan aktivointiin ja modulaatioon kipuratojen osalta.
Neuropaattinen kipu saattaa johtaa herkkyyden muutoksiin ja heikentyneeseen laskevien kipuratojen säätelyyn.
Nosiplastinen kipu on luonteenomaista sekä nousevien että laskevien mekanismien toimintahäiriöille, joiden hallinta vaatii usein moniammatillista lähestymistapaa.
Erojen ymmärtäminen on olennaista tehokkaan kivun hallinnassa ja hoidossa. Kipu käyttäytyy eri tavalla riippuen tämän alkuperästä eikä kaikkea kipua hoideta samalla tavalla.
Laskevien kipuratojen aktivointi
Laskevien kipuratojen aktivointi voi vähentää koettua kipua ja tarjota merkittävää helpotusta kivusta kärsivälle. Laskevia kipuratoja voi aktivoida ja niiden vaikutusta tehostaa monella tapaa. Alla eriteltynä muutama tapa, millä voi kokeilla lievittää kipua aktivoimalla kipuviestiä estäviä tai rauhoittavia laskevia kipuratoja:
Lääkkeelliset toimenpiteet: Lääkitykset, kuten opioidit ja masennuslääkkeet, voivat stimuloida laskevia ratoja. Opioidit aktivoivat aivojen opioidireseptoreita, jonka seurauksena koettu kipu vähenee. Masennuslääkkeet, jotka lisäävät serotoniinin ja noradrenaliinin tasoja, parantavat aivojen kykyä estää kipua. Masennuslääkkeiden käyttö kroonisen kivun hoidossa on yleistynyt merkittävästi ja nämä ovat usein ensisijaisia lääkkeitä pitkittyneessä kivussa.
Liikunta
Säännöllinen liikunta näyttäisi olevan hyödyllistä laskevien kipuratojen aktivoimisessa. Aerobinen liikunta, voimaharjoittelu, mielen ja kehon harjoitukset (esimerkiksi jooga tai tai chi), liikunta-ohjelmat, jotka yhdistävät erimuotoista liikuntaa sekä hallintaa ja tasapainoa kehittävä harjoittelu ovat kaikki osoittaneet tehokkuutensa laskevien kipuratojen aktivoinnissa.
Liikuntaohjelman tulee olla yksilöllisesti räätälöity omien mieltymysten ja pystyvyyden mukaan. Tavoitteena on luoda liikunnasta tapa, jota ylläpidetään pitkiäkin aikoja. Tällöin on tärkeää, että valitusta liikuntamuodosta myös nauttii.
Manuaalinen terapia
Manuaalisella terapialla on osoitettu olevan laskevia kipuratoja aktivoiva vaikutus. Pehmytkudoskäsittely voi parantaa verenkiertoa, rentouttaa lihaksistoa ja auttaa vapauttamaan endogeenisiä opiaatteja laskien kivun voimakkuutta. Myös akupunktiolla, dry needling tekniikoilla sekä nivel mobilisaatio- ja manipulaatiohoidoilla on osoitettu olevan vastaavanlainen teho kivun lievittymisessä. Lue lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta täältä.
Psykofyysinen fysioterapia
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) voi auttaa potilaita muokkaamaan ajatuksiaan ja uskomuksiaan kivusta, mikä voi vähentää kivun tuomaa tuskaa. Mindfulness- ja rentoutus tekniikoiden avulla voidaan myös aktivoida laskevia kipuratoja edistämällä mielentilaa, joka voi heikentää kipusignaalien välittymistä.
Itsehallinta ja kivun ymmärtäminen
Kivun ja sen mekanismien ymmärtäminen antaa yksilöille valmiudet olla aktiivinen osa kivunhoitoa ja kivun modulaatiota. Ymmärrys emotionaalisten ja psykologisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun antaa selityksen sille miksi kivun luonne ja voimakkuus voi välillä vaihdella, vaikka tälle ei näennäisesti löytyisi mitään ulkoista syytä. Kivun luonteesta tulee vähemmän mystinen, jolloin tämä ei aiheuta yhtä suurta huolta. Tällöin on helpompi asennoitua kipuun, eikä esimerkiksi ahdistua kivun aiheuttamasta haitasta.
Sähköhoidot
TENS, eli transkutaaninen hermostimulaatio hoito on ihon kautta annettava hermostimulaatio, joka voi rentouttaa lihaksistoa sekä vähentää kipua. Kivunlievitys tapahtunee osittain hoidon aiheuttamasta laskevien kipuratojen aktivaatiosta ja osittain niin sanotun porttikontrolli teorian mukaan. TENS hoitoa käytetään usein pitkittyneen kivun hoidossa tämän turvallisuuden ja helppouden johdosta.
Nousevien ja laskevien kipuratojen monimutkainen vuorovaikutus määrittää siis kuinka havaitsemme ja reagoimme tulevaan kipuviestiin ja tämän aiheuttamaan kipuun. Voimme itse vaikuttaa kivun voimakkuuteen ja tämän tuomaan tuskaan aktvivoimalla elimistön omaa lääkekaappia. Tähän voimme vaikuttaa niin oman tekemisen kuin omien ajatustemme voimalla aktivoimalla kipua lievittäviä laskevia kipuratoja. Tehokkain kivunlievitys saavutetaan usein yhdistelemällä eri kivunhoitomenetelmiä. Mahdollisimman tarkalla taustatekijöiden kartoituksella, voidaan suositella juuri sinulle sopivia menetelmiä ja suunnitelmaa kivun lievittämiseksi.
Comments