Niskakipu, Niskakivun syyt ja hoito, jäykkyys, liikekipu, ikääntyminen, degeneraatio, kaularankakipu, säteilykipu, päänsärky, OMT fysioterapia, Helsinki
Niskakivulla tarkoitetaan kipua ja epämukavuutta pään ja rintakehän välisellä alueella. Epämukavuus tai kipu voi vaihdella lievästä aristuksesta kovaan tai pitkäkestoiseen kipuun, joka voi tuntua pelkästää paikallisesti tai säteillä laajemmalle alueelle alaspäin kohti hartioita ja käsiä. Niskakipuun voi liittyä myös päänsärkyä tai huimausta ja taustalla voi olla niin rakenteellisia kuin toiminnallisia tekijöitä. Tässä tekstissä keskitymme epäspesifiseen niskakipuun, eli kipuun, jonka taustalla ei löydy rakenteellista vikaa tai vauriota. Suurin osa niskakivuista ovat nimenomaan epäspesifiä.
Niskakipuun liittyy usein lihasjännitystä, jäykkyyden tunnetta sekä liikerajoitusta. Taustalla voi olla rappeumamuutoksia, hermon puristustilaa, nivelten toimintahäiriötä tai lihaskramppeja. Kipu voi alkaa esimerkiksi huonossa asennossa nukutun yön, kovan rasituksen tai niskaan kohdistuneen vamman jälkeen, mutta toisinaan niskakipu alkaa täysin ilman ulkoista syytä. Kaularangan alue näyttäisi olevan herkkä mekaaniselle rasitukselle ja elämäntapatekijöille, mikä tekee niskakivusta hyvinkin yleisen vaivan. Suurin osa kokee niskakipua vähintään kerran elämänsä aikana.
Pitkäkestoinen huono asento, kuten ryhdin lysähtäminen tai eteenpäin työntynyt pään asento, voi lisätä tätä jännitystä ja johtaa nivelten tai jänteiden liikarasitukseen ja kipuun, mutta kivulle on usein monta syytä eikä pelkästään "hyvän ryhdin" ylläpitäminen riitä ennaltaehkäisemään niskakivun syntyä.
Elämäntapatekijöillä, kuten vähäisellä liikunnalla ja korkealla stressitasolla näyttäisi nimittäin myös olevan merkittävä rooli kivun kehittymisessä ja kroonistumisessa.
Epidemiologia
Niskakipu on laajalle levinnyt ongelma, joka vaikuttaa vuosittain arviolta 10–20 %:iin ihmisistä ja lähes 70 %:iin jossain vaiheessa elämää. Se on yleisempää naisilla kuin miehillä ja sitä esiintyy erityisesti 30–50-vuotiailla. Niskakipu on myös yleistä henkilöillä, joiden työtehtävät vaativat pitkiä staattisia asentoja tai toistuvia kaulan liikkeitä, kuten toimistotyöntekijöillä, terveydenhuollon ammattilaisilla ja ruumiillista työtä tekevillä. Myös vähä-aktiivinen elämäntapa lisää niskakivun riskiä rajoitetusta liikkuvuudesta ja vähäisestä lihastyöstä johtuen.
Etiologia ja riskitekijät
Useat tekijät näyttäisivät vaikuttavan niskakivun syntyyn. Biomekaaniset, psykososiaaliset ja elämäntapatekijät voivat kaikki yhdessä tai erikseen lisätä niskakivun esiintyvyyttä ja ylläpitää jo syntynyttä kipua. Pään eteentyöntynyt asento, heikot yläselän ja kaulan lihakset sekä keskivartalon tukilihasten heikentynyt aktivaatio, ovat yleisiä biomekaanisia tekijöitä. Lisäksi heikko kaularangan hallinta, toistuvat kaularankaa rasittavat liikkeet, voivat aiheuttaa lihasväsymystä ja staattista jännitystä, erityisesti riittämättömän palautumisen puutteessa.
Elämäntapatekijät, kuten pitkäkestoinen istuminen tai staattisten asentojen ylläpitäminen, voivat pahentaa niskakipua, kun taas korkea stressitaso ja unen puute liittyvät hankalampiin ja kroonistuviin oireisiin. Istumatyö, pitkittynyt ruudun käyttö ja fyysisesti vaativat työt lisäävät niskakivun todennäköisyyttä, erityisesti riittämättömän palautumisajan yhteydessä.
Psykologiset tekijät, kuten stressin ja ahdistuksen, tiedetään lisäävän lihasjännitystä, mikä myötävaikuttaa kipuun. Stressi, ahdistus ja masennus voivat pahentaa kivun kokemista ja pidentää toipumista. Unenpuutteeseen liittyvät haasteet liittyvät samalla tavoin lisättyyn kipuun.
Myös kaularangan rakenteellisilla muutoksilla voi olla merkitystä niskakivun syntyyn ja pitkittymiseen. Kaularangan rappeuttavat muutokset, kuten nikamavälilevyjen rappeuma tai fasettinivelten kuluma, voivat aiheuttaa niskakipua, erityisesti vanhemmalla iällä.
Oireet
Niskakipu ilmenee usein jäykkyytenä ja epämukavuutena kaulan ja niskan alueella. Tämä kipu ja jäykkyyden tunne voi joskus myös säteillä hartioihin tai käsivarsiin. Jos koet yläraajassa jatkuvaa puutuneisuuden tunnetta, kipua tai huomaat lihasten olevan aikaisempaa heikommat, niin kyseessä on todennäköisesti hermon puristustila tai vaurio, joka olisi syytä käydä näyttämässä lääkärille.
Niskakivusta kärsivillä henkilöillä voi olla vaikeuksia kääntää tai kallistaa päätään ja kipualue voi olla kosketusherkkä. Muita niskakipuun liittyviä oireita:
Kipu, joka pahenee tiettyjen kaulan liikkeiden, kuten pään taivutuksen tai kääntämisen yhteydessä
Lihasjäykkyys, joka vaikeuttaa täyden liikelaajuuden saavuttamista
Mahdollinen käsien puutuminen, kihelmöinti tai heikkous, mikä viittaa hermorakenteiden osallisuuteen
Päänsärky, joka voi johtua kaulan tai niskan lihasjännityksestä, on yleinen liitännäisvaiva niskakipua sairastavilla
Lisääntynyt epämukavuus staattisen asennon ylläpitämisen aikana
Hoito
Niskakivun ensisijainen hoitomuoto on konservatiivinen. Hoitomuotoina voidaan yhdistää lääkkeellisiä ja ei lääkkeellisiä kivunhoitomenetelmiä sekä fysioterapiaa. Harjoittelulla pyritään parantamaan niskan ja kaularangan, yläraajan sekä lapaluun biomekaanisia ominaisuuksia sekä vähentämään kipeytyneisiin kudoksiin kohdistuvaa suurentunutta kuormitusta.
Hoidon tavoitteena on kivun lieventäminen sekä toiminta- ja työkyvyn parantaminen. Tämä saavutetaan tarkan, nousujohteisen ja yksilöidyn harjoitusohjelman avulla, johon on usein liitetty myös liikkuvuutta parantavia ja ylläpitäviä harjoitteita sekä manuaalista terapiaa.
Lääkehoitona käytetään yleisesti kipu- ja tulehduskipulääkkeiden yhdistelmää ja mahdollista tulehdusta voi hoitaa kylmähoidoilla, jota toistetaan useaan kertaan päivässä. Useimmissa tapauksissa kyseessä ei kuitenkaan ole tulehdustila, jolloin kylmää voi käyttää vähentämään mahdollista kipua, mutta lihasjännityksestä johtuvassa kivussa lämpö voi toimia paremmin.
Tutkimuksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että monimuotoinen hoitostrategia usein tuottaa merkittävää kivun lievittymistä, toiminnan parantumista ja elämänlaadun kohenemista niskakivuista kärsivillä. Alla lueteltuna muutama hoitomenetelmä ja näiden hyödyt niskakivun hoidossa.
Liikuntaterapia ja niskakipu
Liikuntaterapia muodostaa usein kulmakiven niskakivun hoidossa ja niskaa sekä hartioita vahvistavat ohjelmat ovat osoittaneet merkittäviä hyötyjä niskakivun hallinnassa. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että vahvistavalla harjoittelulla, voidaan vähentää niskakipua huomattavasti, kunhan harjoittelua jatketaan säännöllisesti vähintään 12 viikon ajan. Samalla paranevat usein asentoon liittyvät tottumukset ja päivittäinen toiminnallisuus.
Motorisen kontrollin harjoitteet, jotka aktivoivat syviä lihaksia ja parantavat asentotuntoa sekä hallintaa, näyttäisi myös olevan tehokkaita parantamaan kaulan vakautta ja vähentämään kivun intensiteettiä.
Manuaalinen terapia
Manuaalinen terapia niskakivun hoidossa voi sisältää esimerkiksi nivelten mobilisaatio- tai manipulaatiohoidon, pehmytkudoskäsittelyn, akupunktion tai hermorakenteiden liu'utuksen. Manuaalinen terapia tarjoaa merkittävää kivunlievitystä, erityisesti akuutin niskakivun aikana, mutta sillä on paikkansa myös kroonisen kivun hoidossa.
Viimeaikaisista tutkimuksista saatu näyttö viittaa siihen, että kaularankanivelten mobilisoinnin ja kohdennetun manuaalisen venytyksen yhdistelmä parantaa merkittävästi kipua ja jäykkyyden tunnetta pelkkään harjoitteluun verrattuna. Pehmytkudoskäsittelyn on myös todettu lievittävän kivun voimakkuutta ja nopeuttavan oireiden vähenemistä verrattuna lumehoitoihin, mikä tukee sen roolia osana hoitosuunnitelmaa. Voit lukea lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta täältä.
Elämäntapamuutokset ja ergonomia
Päivittäisten aktiviteettien ja ergonomian muokkaaminen voi olla erittäin tehokasta niskakivun hallinnassa, erityisesti jos kipu liittyy työhön. Työpisteiden säätäminen ja asennon säännöllinen vaihtelu näyttäisi vähentävän kipua ja toiminnan haittaa sekä parantavan työtehoa ja vähentävän sairausloman tarvetta.
Psykososiaaliset interventiot
Psykososiaaliset tekijät, kuten stressi, ahdistus ja masennus, voivat pahentaa niskakipua ja heikentää toipumista. Kognitiivis-behavioraalinen terapia on osoittautunut erittäin tehokkaaksi, ei ainoastaan kivun voimakkuuden vähentämisessä, vaan myös potilaiden kestävyyden ja selviytymisstrategioiden parantamisessa. Mindfulness ja muut stressinhallintaa lisäävät ohjelmat ovat myös osoittaneet lupaavia tuloksia toimintakyvyn parantumisesta ja stressin vähenemisestä. Tämänkaltainen harjoittelu näyttäisi olevan erityisen tärkeää kivun kroonistuessa, mutta näistä voi olla hyötyä myös lyhytaikaisemman kivun hallinnassa.
Itsehoito ja ennaltaehkäisy
Lepo ja kuormituksen modifiointi: Anna niskan lihaksille ja ympäröiville kudoksille lepoa välttämällä aktiviteetteja, jotka pahentavat kipua. Pidä riittävän monta taukoa työpäivän aikana äläkä istu liian pitkiä pätkiä paikoillaan.
Lämpö- ja kylmähoidot: Kylmähoito voi auttaa vähentämään alkuvaiheen mahdollista tulehdusta, kun taas lämpö voi lievittää lihasjäykkyyttä ja parantaa verenkiertoa kaulan ja niskan alueella.
Venyttely ja vahvistavat harjoitukset: Hellät niskan ja hartioiden venyttelyt sekä kevyt harjoittelu voivat parantaa lihastukea ja vähentää kaularangan rasitusta. Kivun hieman hellittäessä, voit siirtyä kohti kovempia ja haastavampia harjoitteita. Vältä kuitenkin liiallista venyttelyä tai liian kovaa harjoittelua , sillä nämä voivat pahentaa oireita.
Asennon ja ergonomian parantaminen: Muokkaa työasentoja ja lepoasentoja, varmistaen, että kaula pysyy neutraalissa asennossa mahdollisten pinne- tai venytyskuormitusten estämiseksi. Säädä työpiste vähentämään eteenpäin työntynyttä pään asentoa ja käytä ergonomisia huonekaluja mahdollisuuksien mukaan. Muista kuitenkin, ettei ole olemassa yhtä ainoaa "hyvää asentoa". Asennon vaihtaminen ja pieni liike näyttäisi tekevän hyvää. "Paras asento on se, jonka otat seuraavaksi".
Rentoutus ja mindfulness: Syvähengitys, mindfulness ja progressiivinen lihasrentoutus voivat auttaa vähentämään stressiä, mikä voi myös lievittää niskakipua.
Jos niskakipusi jatkuu yli kaksi viikkoa itsehoitotoimenpiteistä huolimatta, niin silloin kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen jatkotutkimuksia varten. Fysioterapeutti osaa arvioida biomekaanisia ongelmia ja tarjota räätälöidyn kuntoutussuunnitelman niskakivun hoitamiseksi.
Kattava, tieteeseen perustuva lähestymistapa, joka yhdistää elämäntapamuutokset, liikunnan, manuaalisen terapian ja psykososiaaliset strategiat, tarjoaa usein parhaimman tuloksen niskakivun hallinnassa, mahdollistaen paremman kivunlievityksen, parantuneen toimintakyvyn ja kohentuneen kokonaisvaltaisen elämänlaadun.
Comments