Vaivaisenluu kipu, hallux valgus, isovarpaan kipu, korkokengät, isovarpaan kääntyminen, jalkateräkipu, Helsinki, OMT fysioterapia
Vaivaisenluulla (Hallux valgus) tarkoitetaan jalkaterän ongelmaa, jossa isovarvas kääntyy muita varpaita kohti. Se on jalkaterän epämuodostumista yleisin ja vaivaa etenkin naisia. Vaivaan liittyy isovarpaan tyvinivel-alueella tuntuva kipu, joka voi säteillä myös jalkapöytään tai jalkapohjaan. Kipu pahenee isovarvasta kuormittaessa, mutta voi pitkään jatkuessa särkeä myös levossa. Korkokenkien käyttö, kävely- tai juoksuharrastus tai mikä tahansa muu toiminto, joka lisää isovarpaan tyvinivelen ojennusta ja painetta voi pahentaa oireikuvaa.
Etiologia
Vaivaisenluun muodostumiselle voi olla synnynnäinen taipumus, mutta usein taustalla nähdään alaraajan toimintahäiriö, jonka seurauksena jalkaterän etu- ja sisäosa kuormittuu poikkeuksellisen paljon. Suurentunut kuormitus lisää painetta isovarpaan tyvinivelessä mikä voi johtaa nivelen rustomuutoksiin ja nivelrikkoon. Vaiva alkaa tyypillisesti päkiän leviämisellä, joka on seurausta jalkapöytäluiden välisten nivelsiteiden löystymisestä. Tämän jälkeen isovarpaan tyvinivelen nivelkapselin sisäosa, nivelsiteet ja isovarpaan loitontajalihas venyvät suurentuneen kuormituksen seurauksena, joka ajan kanssa johtaa isovarpaan kääntymiseen muita varpaita kohti. Monesti myös isovarpaan tyvinivelen limapussi kipeytyy ja turpoaa. Muutokset näkyvät ulospäin isovarpaan kulmamuutoksina, tyvinivelen turvotuksena sekä ihon punoittamisena.
Alaraajan biomekaanisten haasteiden lisäksi vaivan taustalla nähdään usein myös jalkaterän yleistä tuen puutetta. Vaivaisenluun muodostumista ennustaakin jalkaterän kaarirakenteiden heikentynyt tuki, jonka seurauksena isovarvas pääsee kääntymään ja kiertymään varvastyönnön aikana. Ilmiöön liittyy usein myös lihasheikkouksia ja liikerajoituksia nilkassa tai jalkaterässä, jotka yhdessä lisäävät jalkaterän sisäosan kuormittumista esimerkiksi kävelyn tai juoksun aikana.
Liian pienet tai huonosti istuvat kengät voivat osaltaan myös pahentaa oireita ja lisätä vaivaisenluun nivelkulmaa. Korkokenkien käytöllä ja vaivaisenluun esiintyvyydellä on joissain tutkimuksissa myös nähty selvä korrelaatio. Myös raskauden aikainen painonnousu sekä nivelsiteiden löystyminen voi altistaa vaivaisenluun muodostumiselle. Naisilla vaiva onkin lähes 10 kertaa yleisempi kuin miehillä.
Ominaispiirteet
Vaivaisenluun ensioireet ovat usein rakenteellisia eikä hoitoon välttämättä hakeuduta kivun takia, vaan jalassa havaittujen kosmeettisten muutosten vuoksi. Vaivaisenluu ei kuitenkaan ole kosmeettinen ongelma, vaan koko alaraajan toimintaan vaikuttava muutos, jonka hallinta ja kuntouttaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa parantaa hoidon ennustetta. Liian pitkälle kääntyneen varpaan konservatiivinen hoito ei ole mahdollista. Ennen varpaan kääntymistä nähdään monesti muutoksia päkiän leveydessä, jotka johtuvat jalkaterän poikittaisen kaarirakenteen löystymisestä.
Kuvassa vertailtuna normaali, alkava- ja pitkälle edennyt vaivaisenluu
Oireileva vaivaisenluu aiheuttaa usein säteilevää kipua, joka tuntuu isovarpaasta jalkaterään. Kipu on luonteeltaan jomottavaa, kuumottavaa, aristavaa tai viiltävää. Pitkälle edennyt vaivaisenluu, joka on kääntynyt muiden varpaiden alle tai päälle, aiheuttaa ajan kanssa muutoksia myös muissa varpaissa.
Vaivasenluun tyypillisiä oireita ovat:
Kipu: kuormituksen aikana tuntuva kipu isovarpaan tyvinivelessä
Ulkonäkömuutokset: päkiä levenee ja isovarvas alkaa kasvamaan kohti muita varpaita
Tulehdusmuutokset: isovarpaan tyvinivel punoittaa ja tuntuu lämpimältä
Kulumamuutokset: isovarpaan tyvinivel suurenee ja jäykistyy
Kävelyyn liittyvät muutokset: kivun ollessa hankala nähdään usein muutoksia kävelyssä, joilla pyritään vähentämään isovarpaan tyvinivelen kuormitusta. Painoa siirretään tyypillisesti kohti jalkaterän ulkosyrjää eikä työntö enää tapahdu isovarpaan kautta
Muutokset lihaksissa: isovarpaan loitontajalihas vennyttyy ja isovarpaan koukistajat lyhentyvät. Jalkaterän tuki heikentyy, jonka seurauksena kuormitus siirtyy kohti isovarpaan tyviniveltä
Riskitekijät
Sukupuoli: naisilla noin 10 kertaa yleisempi vaiva kuin miehillä
Jalkineet: kireät, puristavat tai korkeakorkoiset kengät
Synnynnäiset epämuodostumat ja geeniperimä
Anatomiset ja biomekaaniset tekijät
Jalkaterän suurentunut tai liian vähäinen rasitus
Nilkan liikerajoitus
Raskaus
Jalkaterän madaltuneet kaarirakenteet
Systeeminen sairaus
Lonkka- tai polvinivelen nivelrikko
Ylipaino
Hoito
Vaivaisenluun ensisijainen hoitolinja on konservatiivinen. Vaivaisenluun hoidon tavoitteena on lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä. Isovarvasta voidaan suoristaa joko tukia käyttämällä tai eri teippausmenetelmiä hyödyntäen. Myös kenkävalinta ja yksilölliset tukipohjalliset voivat vähentää alueen kuormittumista ja helpottaa kipua. Jalkaterän tukevuutta tulisi pyrkiä parantamaan vahvistamalla jalkaterän lihaksistoa sekä tarkastelemalla koko alaraajan biomekaanisia ominaisuuksia.
Vaivaisenluulla on taipumus pahentua ikääntymisen myötä, joten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito parantaa hoidon tuloksellisuutta huomattavasti.
Kirurgisia toimenpiteitä tulisi harkita vasta silloin, jos konservatiivisella hoidolla ei saavuteta toivottua tulosta tai jos potilaalla on vaikea kipu, joka selvästi heikentää toimintakykyä. On kuitenkin muistettava että kyseessä on monen tekijän yhteisvaikutuksesta syntyvä ylikuormitus- ja kiputila jonka kudosperäinen hoito ei välttämättä tuo kokonaisvaltaista ratkaisua ongelmaan. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus on tämän takia ehdottoman tärkeää. Noin 20% vaivaisenluu vaivoista uusii leikkauksesta huolimatta.
Fysioterapia
Fysioterapia aloitetaan aina tarkalla taustatekijöiden kartoituksella, jonka perusteella laaditaan yksilöllinen suunnitelma vaivan selättämiseksi. Hoito perustuu kivuliaan liikunnan vähentämiseen sekä toimintakyvyn parantamiseen. Fysioterapeutti voi myös laatia harjoitusohjelman, jonka tavoitteena on parantaa alaraajan biomekaniikkaa sekä jalkaterän tukevuutta. Harjoittelun avulla voidaan vahvistaa niitä lihaksia, joita tarvitaan tukemaan jalkaa niin, ettei kuormitus jalassa siirtyisi liiallisesti kohti isovarvasta.
Nivelten liikerajoituksia, lihasjännittyneisyyttä sekä kipua voidaan hoitaa manuaalisen terapian avulla ja myös teippauksista tai tukipohjallisista voi olla hyötyä.
Alla lueteltuna muutama fysioterapian hoitokeino ja näiden tavoitteet kipuilevan vaivaisenluun hoidossa.
Nousujohteisella harjoittelulla sekä kuormituksen modifioinnilla pyritään:
Hallita kokonaiskuormitusta
Vähentää ärtyneiden kudosten kompressio- ja venytyskuormitusta
Vahvistaa lihas- ja jännerakenteiden kuormituskestävyyttä
Lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä
Manuaalisella terapialla pyritään:
Lievittää kipua sekä aktivoida laskevia kipuratoja
Vähentää lihasten jännittyneisyyttä
Parantaa lihasten ja nivelten suorituskykyä
Vähentää kortisolin eritystä kudoksissa
Lisätä tai parantaa verenkiertoa käsiteltävissä kudoksissa
Parantaa liikkuvuuksia
Vähentämään kivun häiritsevyyttä
Lue lisää manuaalisen terapian vaikuttavuudesta sekä käytetyistä hoitomenetelmistä täältä.
Opastuksella ja neuvonnalla pyritään:
Antamaan riittävästi tietoa vaivan luonteesta, taustatekijöistä sekä ennusteesta, jotta kipu ei aiheuttaisi yhtä suurta huolta tai pelkoa. Tieto vaivan paranemisprosessista ja hoitoennusteesta lisää motivaatiota omatoimiseen kuntoutukseen ja parantaa minäpystyvyyttä. Samalla käsitellään tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti hoito-ennusteeseen ja aikatauluun, jolloin näihin voi tarvittaessa tehdä muutoksia. Tämä vähentää potilaan epätietoisuutta ja mahdollista huolta, jolloin myös kivun kanssa elämisestä tulee helpompaa.
Myös kenkäneuvonta voi olla osa fysioterapiaa. Vaivaisenluun kivusta kärsivä voi esimerkiksi hyötyä kengistä, jotka ovat hieman kuperat pohjastaan. Tällöin varpaiden tyvinivelten ojennusliike jää pienemmäksi kävelyn ja muun liikunnan aikana eikä isovarpaan tyvinivel kuormitu yhtä paljon.
Yksilöllisten tukipohjallisten avulla voidaan tukea jalkaterän poikittaisia kaarirakenteita, jotka ylläpitävät etujalan napakkuutta samalla vähentäen isovarpaan kuormittumista. Myös pitkittäiskaaren tuesta voi olla hyötyä, tämän ohjatessa painoa tasaisemmin koko päkiän alueelle välttäen suurentuneen rasituksen isovarpaassa. Tukipohjalliseen voi myös tehdä kiilauksen, joka vähentää isovarpaan tyvinivelen tarvetta ojentua kävelyn tai varpaillenousun aikana. Tällainen tuki vähentää kipua ja mahdollistaa normaalin liikkumisen, vaikka isovarpaassa olisikin liikkuvuutta rajoittava kulumamuutos. Tukipohjallisten tuet suunnitellaan aina yksilöllisesti, jolloin näistä saadaan mahdollisimman tehokkaat.
Itsehoito
Käytä oikeanlaisia jalkineita: Varmista, että käytät kenkiä, joissa on leveä lesti, matalat korot ja hyvä kaarituki. Vältä korkeakorkoisia kenkiä, liian tiukkoja kenkiä ja kenkiä, joissa on terävä kärki.
Käytä kylmää: Kylmä: Käytä kylmää 15-20 minuutin ajan kolme tai neljä kertaa päivässä kivun ja mahdollisen tulehduksen vähentämiseksi.
Hieronta: Hiero jalkaasi kevyesti käsilläsi tai hierontapallolla vähentääksesi lihasten jännittyneisyyttä ja parantamaan nestekiertoa.
Ota taukoja: Vältä toimintoja, jotka pahentavat oireita, ja pidä riittävän pitkiä taukoja kipua aiheuttavasta liikunnasta, jotta kudoksilla on aikaa palautua.
Vahvista lihaksia: Tee jalka- ja varvaslihaksia vahvistavia harjoitteita sekä paranna varpaiden ja jalkaterän hallintaa
Kipulääkitys: ibuprofeeni ja parasetamoli lievittävät kipua ja tulehdusta.
Tukipohjalliset: Käytä tukipohjallisia, jotka tasaavat jalkojen kuormitusta ja tukevat jalkaterän poikittaisia kaarirakenteita.
Kokeile varpaita ja jalkaterää tukevia tukia: Varvastuet ja varpaita erillään pitävät välineet auttavat oikaisemaan varpaita ja voivat vähentää vaivaisenluun aiheuttamaa kipua. Vältä kuitenkin tukia, jotka kääntävät muita varpaita syrjään.
Muista, että jos kipusi jatkuu tai pahenee, on tärkeää konsultoida terveydenhuollon ammattilaista lisätutkimusta ja hoitoa varten. Yksilöllisen ohjelman saamiseksi suosittelen vaivasta kärsivää olemaan yhteydessä alaraajoihin erikoistuneeseen fysioterapeuttiin.
Comments